Tänään taas kärvistelin jalat ristissä polin odotusaulassa. En tiedä johtuiko tyyneys yövuorojen turruttamasta olosta, mutta rauhallisin ja hyvin mielin lähdin alkio kohdussani kohti kotia.
Siellä se taas on. Laatuyksilö ainakin viiden päivän ikäiseksi asti. Voi kun piinapäivät sujuisivat yhtä levollisin mielin kuin tämäkin päivä.
Siirto sujui nopeasti ja ongelmitta, niin kuin aina on sujunut. Tuli hieman Friendien Rachel-olo, kun kätilö kysyi alkion siirron jälkeen osoittaen ultraäänen näyttöä, siellä se nyt on, näetkö? Katsoin ruutua ja mielestäni siellä oli miljoona valkoista täplää osoittamassa alkion paikkaa. Totesin vain hymyillen: joo. Tosin ei se täplä vielä mieltä lämmitä, sitten kun siellä heiluttaa terve ihmisen alku - I`m happy. Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti